Liiketoiminta huomisen kynnyksellä – Osa I

09 kesä Liiketoiminta huomisen kynnyksellä – Osa I

Tietojärjestelmiin ja internetiin liitetty keinoäly, robotiikka sekä ”älykkäät” laitteet lähestyvät päivä päivältä jokaisen meidän arkeamme. Siinä missä aikaisemmin edellä mainittuja löytyi pelkästään Hollywood-leffoista, nykyään esimerkkejä näistä pikku apureista alkaa löytyä mitä mielenkiintoisimmista tilanteista. Robotiikka ja keinoäly tulevat muuttaamaan liike-elämää merkittävästi lähitulevaisuudessa, joten ajattelimme tuottaa pienen tietopaketin aihepiiristä.

Aihealue on sen verran laaja, että päätin jakaa blogin kahteen osaan. Tässä ensimmäisessä osassa käyn läpi perusasioita sekä nykytilannetta, ja toisessa osassa pureudun syvemmälle siihen, miten keinoäly ja robotiikka tulevat todennäköisesti muuttamaan yhteiskuntaa lähivuosina.

Vallankumousta toisen perään…

Maailman ensimäinen teollisuusrobotti, Unimate, otettiin käyttöön vuonna 1961. Työntekijät eivät vastustaneet automaatiota, koska olivat varmoja koneen epäonnistumisesta. (Kuva: GM)

Maailman ensimäinen teollisuusrobotti, Unimate, otettiin käyttöön vuonna 1961. Työntekijät eivät vastustaneet automaatiota, koska olivat varmoja koneen epäonnistumisesta. (Kuva: GM)

Ensimmäinen teollinen vallankumous tarkoitti mekaniikan ja höyryvoiman hyödyntämistä, toinen sähkön, massatuotannon sekä liukuhihnatuotannon hyödyntämistä, ja kolmas elektroniikan, tietokoneen ja automaation hyödyntämistä.

Keinoälyn ja robotiikan laajamittaisesta hyödyntämisestä, sekä toisilleen ”juttelevien” älykkäiden, internetiin kytkettyjen laitteiden (IoT) kehityksestä puhuttaessa on alettu käyttämään nimitystä neljäs teollinen vallankumous. Tämä nimitys tuo hyvin esille edellä mainittujen asioiden kehityksen merkityksen yhteiskunnalle. Aiheesta ei mielestäni puhuta vielä tarpeeksi julkisuudessa, suhteessa siihen miten merkittäviä muutoksia on tulossa. Julkista keskustelua tulisi käydä enemmän, ettei asioiden nopea kehitys tulisi ihmisille yllätyksenä.

Mistä me oikein puhumme?

Keinoäly ja robotiikka tuovat useille meistä mielikuvan jostain fyysisestä robotista, kuten esimerkiksi Star Warsin C-3PO tai Disneyn WALL-En. Mutta neljäs teollinen vallankumous ei tarkoita sitä, että tämänkaltaiset robotit täyttävät maan – luvassa on jotain aivan muuta.

Jos termistöä tarkastellaan, sanalla robotti (tšek. robota, pakkotyö), tarkoitetaan mekaanista laitetta tai konetta, joka osaa jollain tavoin toimia fyysisessä maailmassa. Robotit ovat valmistaneet automme jo vuosikymmeniä, eikä esimerkiksi imurirobotti tai automaattikassa ole tuntematon käsite suomalaisellekaan kuluttajalle.

Keinoäly, tai tekoäly, taas on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee älykkäiksi laskettaviin toimintoihin. Jotta keinoälyä voidaan ymmärtää syvemmin, tulee se jakaa edelleen vahvaan ja heikkoon keinoälyyn. Heikolla keinoalyllä tarkoitetaan konetta, joka ei käsitä ihmisen kognitiivisia kykyjä kaikessa laajuudessaan. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa iPhonen Siri. Vahva keinoäly taas on ottanut jo ensimmäiset askeleensa keskuudessamme. Se pystyy tekemään ihmisille tyypillisesti kuuluvia asioita, soveltamaan laajoja taustatietoja, sillä on jonkin tasoinen konetietoisuus, ja se ymmärtää luonnollista kieltä.

Millaiseen yhteiskuntaan muutos on tulossa?

Euroopassa ollaan pikkuhiljaa palautumassa sen historian pisimmästä lamasta. Vaikka valmistava teollisuus on edelleen palvelusektorin jälkeen toiseksi suurin työllisyyden luoja Euroopassa, teollisuustuotanto on pikkuhiljaa siirtynyt joustavampien työmarkkinoiden maihin. Euroopan työmarkkinoilla on kuitenkin tälläkin hetkellä paljon ihmisiä, joiden työ ei vaadi korkeatasoista osaamista ja josta maksetaan matalaa palkkaa. Tällainen työ on usein luonteeltaan toistavaa ja suhteellisen yksinkertaista. Lisäksi tällaisessa työssä on paljon tehottomuutta ja mahdollisuuksia inhimillisille virheille, jotka lisäävät työn kustannuksia.

Poliittinen päätöksenteko ja yhteiskuntarakenteet ovat jämähtäneet vanhoihin, toisen teollisen vallankumouksen aikaisiin lineaarisiin malleihin. Emme ole vielä saaneet täysin ratkaistua edes edellisen, kolmannen teollisen vallankumouksen tuomia haasteita, vaikka neljäs on jo alkamassa. Ja neljäs tulee olemaan huomattavasti edellisiä nopeampi. Siihen tarvittava teknologia on hyvin pitkälti kehitetty jo kolmannen vallankumouksen aikaan ja teknologian hinta on jo painunut taloudellisesti kannattavalle tasolle.

Periaatteessa odottelemme vain ohjelmistojen ja toimivien liiketoimintamallien kehittymistä. Jotta Eurooppa voisi vastata kasvavaan globaaliin kilpailuun, tulee softa-, palvelu-, että valmistusteollisuuden automaatio sekä keinoälyn käyttö viedä pidemmälle. Tällä tavalla voimme tehostaa koneiden ja laitteiden valmistusta, sekä niiden käyttöä ja ylläpitoa. Palveluprosessien ja -ketjujen on taas toimittava mahdollisimman tehokkaasti ja asiakas on tuotava palveluiden keskiöön. Yhteiskunta tulee muuttumaan merkittävästi lähitulevaisuudessa ja muutos tulee olemaan nopea, sekä äärimmäisen mielenkiintoinen.

Rupesiko jännittämään, että mitä ihmettä sieltä sitten on tulossa? Ei kannata huolestua. Blogin toisessa osassa astun eteenpäin tästä odottelevasta tilasta ja katson mitä keinoäly, robotiikka ja älykkäät laitteet tekevät tällä hetkellä ja millaisia mullistavia asioita ne tulevat todennäköisesti tekemään lähitulevaisuudessa. Seuraa meitä Linkedinissä ja Twitterissä, niin blogimme ei jää lukematta.

Veli-Pekka Mustonen, BPM Consultant

You-Get Finland Oy