15 kesä LIIKETOIMINTA HUOMISEN KYNNYKSELLÄ – OSA II
Robotiikka ja keinoäly tulevat muuttaamaan liike-elämää merkittävästi lähitulevaisuudessa, joten ajattelimme tuottaa pienen tietopaketin aihepiiristä. Aihealue on sen verran laaja, että päätin jakaa blogin kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kävin läpi perusasioita sekä nykytilannetta, ja tässä toisessa osassa pureudun syvemmälle siihen, miten keinoäly ja robotiikka tulevat todennäköisesti muuttamaan yhteiskuntaa lähivuosina.
Robotit ja Robotiikka
ABB:n kaltaiset robotiikkayritykset ovat jo tuoneet markkinoille ihmisten kanssa tuotantolinjoilla työskentelevät robotit. Esim. ABB:n YuMi-robotti on ensimmäinen robotti, joka on suunniteltu turvalliseen yhteistyöhön ihmisen kanssa. YuMin kaltaiset robotit alentavat automatisaation kynnystä, sillä tuotantolinjojen ei tarvitse olla kokonaan automatisoituja vaan robotit oppivat tekemään työn ihmisten parissa, ihmisten opettamana. Tämän tyyppiset robotit ovat jo korvanneet Taiwanilaisen elektroniikan sopimusvalmistaja Foxconnin tehtailla 60 000 ihmistä.
YuMin kaltaiset robotit maksavat tällä hetkellä noin 30-50 tuhatta euroa. Hinnan tullessa alaspäin tämän kaltaiset robotit tulevat yleistymään valmistavassa teollisuudessa valtavasti. Palvelusektorilla robotiikka on tuonut meille esim. markettien automaattikassoja, ja ravintoloita, joissa voit tilata ruoka-annoksesi suoraan pöydästä touchpadin kautta. Lisäksi McKinseyn tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa, noin 75% ruoka-annosten valmistamiseen ja tarjoilemiseen liittyvästä työstä voitaisiin teettää roboteilla.
Hilton-hotelliketju on ottanut koekäyttöön Connie-robotticonsiergen, joka palvelee asiakkaita tilaamalla heille esim takseja, teatterilippuja ja antaa muita neuvoja. Connie ymmärtää puhuttua kieltä ja sen ”aivoina” toimii IBM:n Watson-keinoäly. Kuva: Hilton
Keinoäly
Keinoälyn saralla pisimmällä on luultavasti IBM:n kognitiivinen Watson-keinoäly. Siinä missä normaali tietokoneohjelma hakee vastauksia kysymyksiin hakusanojen perusteella, Watson pyrkii ymmärtämään luonnollisella kielellä tehtyjä kysymyksiä, suorittaa haun tämän ymmärryksen perusteella, analysoi hakutulokset, ja ehdottaa kysyjälle parasta mahdollista vastausta. IBM:n mukaan Watson käyttää yli sataa erilaista tekniikkaa analysoidakseen luonnollista kieltä, tunnistaakseen tietolähteet, löytääkseen todistusaineistoa ja luodakseen, yhdistääkseen ja rankatakseen hypoteeseja. Lisäksi Watson oppii sitä mukaa kun sitä käytetään, joten tulokset paranevat jatkuvasti. Itse olen kastanut varpaitani Watsonin maailmaan testailemalla Watsonin analytiikkaominaisuuksia ja ne vaikuttavat lupaavilta.
Erinomainen esimerkki keinoälyn tehosta Suomessa on Watsonin tekemä työ HUS:n Lastenklinikalla, jossa se auttaa keskosia analysoimalla näiden pienten ihmisten elintoimitoja seuraavien laitteiden keräämää dataa. Watson varoittaa lääkäreitä, mikäli se löytää datasta ennusmerkkejä keskosten henkeä uhkaavista infektioista tai vastaavista vaarallisista tilanteista.
Watsonia on käytetty USA:ssa samalla tavalla syöpäpotilaiden diagnosointiin. Näissä diagnooseissa Watson on jo saavuttanut paremman tason kuin paikalliset huippulääkärit. Samoin Watson-johdannainen ROSS tekee USA:ssa töitä lakiasiantoimistoissa, jossa se tutkii ja analysoi aikaisempia lakijuttuja, ja ehdottaa niiden pohjalta asianajajille tapoja edetä oikeusjutuissaan.
Keinoälyn etu on se, että kun se kerran oppii jotain, se ei koskaan unohda. Lisäksi keinoäly pystyy analysoimaan massiivista määrää dataa huomattavasti ihmistä paremmin ja nopeammin, ilman inhimillisiä virheitä. Watsonin kaltaiset keinoälyt tulevat korvaamaan ihmisiä lähitulevaisuudessa merkittävästi näissä analyyttisia taitoja vaativissa tehtävissä.
Myös bisnespuoli tulee muuttumaan
Liiketoiminta koostuu erilaisista prosesseista. Esimerkiksi laskutus, tilausten tekeminen, asiakaspalvelu jne. hoidetaan nykyään suurimmassa osassa yrityksistä standardisoitujen prosessien kautta. Vaikka prosessien standardointi on viety pitkälle työntekijöiden koulutuksen ja perinteisten IT-työkalujen (ERP, CRM, BPM) avulla, ne eivät silti toimi täysin optimaalisesti. Prosesseihin liittyy edelleen paljon manuaalista ihmisten tekemää virhealtista ja aikaa vievää työtä.
Tulevaisuudessa liiketoimintaprosesseissa toimivat ihmiset voidaan myös automatisoida robotiikan ja keinoälyn avulla. Ohjelmistojen muodossa tapahtuva prosessiautomaatio (Robotic Process Automation, RPA) tulee jäljittelemään ihmisen käytöstä erilaisten järjestelmien käyttöliittymissä sekä olemaan vuorovaikutuksessa useiden eri sovellusten kanssa. Ja mikä tärkeintä RPA tulee oppimaan jatkuvasti uusia ja parempia tapoja prosessien hoitamiseen, ihmisten tavoin, mutta huomattavasti nopeammin. Robotiikka tulee tehostamaan prosessien kulkua, eliminoimaan inhimilliset virheet, ja vähentämään resurssien tarvetta.
Tällä hetkellä RPA on vielä rajattua prosessiautomaatiossa, ja tukee parhaiten tehtäviä, joissa ihmisten tekemät prosessiaskeleet ovat hyvin standardoituja, esimerkiksi laskutus. Prosessit, joissa taas tarvitaan harkintakykyä ja mahdollisesti monimutkaisempaa tulkintaa eivät taas ole tällä hetkellä vielä ideaaleja käyttötarkoituksia RPA:lle. Tästä hyvä esimerkki on monimutkaiset vakuutuskorvauspäätökset.
Uskon, että seuraava merkittävä askel liiketoiminnan kehittämisessä on prosessiohjautuminen ja -automaatio, ja robotiikan hyödyntäminen automaation tehostajana.
Minkäslaisia fiiliksiä kaikki tämä nostaa pintaan?
Luonnollinen reaktio keinoälyä ja robotiikkaa miettiessä yleensä on ”Ei mikään kone tule koskaan korvaamaan minua!” – tämä on ihan luonnollista ja eräänlainen defenssimekanismi ihmisessä. Ihmiset ajattelevat tällä hetkellä hieman takaperoisesti. He miettivät miten kone voisi tehdä heidän työnsä samalla tavalla kuin he itse tekevät sen tällä hetkellä. Sen sijaan pitäisi yrittää ymmärtää, että kone tulee tekemään OSAN työstä ja ERI TAVALLA kuin ihmiset tällä hetkellä.
Itse käänsin koko asetelman päälaelleen ja mietin: ”Miten kone voisi korvata minut?” Tulin siihen johtopäätökseen, että oikein suunniteltu keinoäly voisi hyvinkin nopealla aikataululla korvata jopa kolmanneksen kaltaiseni korkeakoulutetun asiantuntijan työstä.
Tämähän on ihan ok, jos se tarkoittaa sitä, että toistuvat ja tylsät työtehtävät jäävät koneille ja meille jää joko enemmän vapaa-aikaa tai aikaa keskittyä haastavampiin työtehtäviin. Lisäksi täytyy ymmärtää, että automaatio ja robotiikka luovat myös uudenlaisia työpaikkoja, joita ei vielä ole olemassa. Yhteiskunnallisella tasolla tärkein ratkaistava haaste on koneiden aiheuttaman työtulon katoamisen korvaaminen sekä ihmisten uudelleenkouluttaminen. Kun tämä haaste on ratkaistu, keinoäly, robotiikka ja automaatio voi tuoda ihmiskunnalle ennennäkemättömän yltäkylläisyyden ja itsensä toteuttamisen aikakauden.
Veli-Pekka Mustonen, BPM Consultant
You-Get Finland