03 helmi Miksi seuraamme hyviä johtajia?
Edellisessä blogissani kirjoitin naparetkeilijöistä. Tällä kertaa käsittelen johtajuutta, luolamiehiä ja aivokemiaa. Sain viime syksynä mahdollisuuden kuulla Simon Sinekin pitämän mielenkiintoisen luennon johtajuudesta ja siitä miten hyvän ja huonon johtajuuden nostattamat tunteet ovat osa ihmistä biologisena olentona.
Sinek on opiskellut kulttuuriantropologiaa Brandeisin yliopistossa. Hän on työskennellyt markkinoinnin parissa 90-luvulta saakka. Hänen TED-puheensa johtajuudesta on TED:in historian kolmanneksi katsotuin. Hän on konsultoinut useita organisaatioita, kuten Ernst & Youngia JetBlueta, KPMG:tä, Pfizeria, NBC/Universalia sekä Yhdysvaltain armeijaa. Hän on myös puhunut YK:lle ja Yhdysvaltain kongressille.
Hyvät ja huonot pomot
Myanmarin oppostiojohtaja Aung San Suu Kyi on esimerkki johtajasta, joka inspiroi kannattajiaan henkilökohtaisten uhraustensa kautta. Lähde: Reuters
Oletteko koskaan ajatelleet, miksi taistelukentällä olevat sotilaat pitävät erityistä huolta joukkueenjohtajastaan? Yhdysvaltain merijalkaväessä on tapana, että johtajat syövät viimeiseksi, mutta jos ruoka loppuu kesken, sotilaat antavat vapaaehtoisesti osan omista annoksistaan johtajilleen, koska he arvostavat johtajiensa epäitsekästä käytöstä.
Tai oletteko miettineet miksi tunnemme niin suurta vihaa Wall Streetin ahneita pankkipomoja kohtaan? Tunnemme ärtymystä, koska he ovat valmiita uhraamaan alaisensa oman uransa edistämisen nimessä. Tällainen ajattelu hyviä ja huonoja johtajia kohtaan on koodattu meihin antropologisesvatti.
Olemme selvinneet lajina näin pitkälle hyvän johtajuuden luoman ryhmäkoohesion tuloksena. Hyvän johtajuuden vaikutus on voitu nähdä jo kivikauden luolamiehissä. Elimme laumoissa joiden ruoanhankinnasta vastasivat alfaurokset. Alfat metsästivät ja heillä oli myös etuoikeus lauman naisiin. Laumassa oli myös betauroksia, jotka hoitivat nk. sekundaarisia tehtäviä lauman naisten kanssa.
Kun ottaa huomioon, että biologisen olennon ensisijainen tehtävä on jatkaa sukuaan, herää kysymys: Miksi betat eivät surmanneet alfoja heidän nukkuessaan ja sillä varmistaneet että pääsevät jatkamaan sukuaan lauman naisten kanssa? Tämä johtui siitä, että betat ymmärsivät alfojen arvon laumalle. Alfat menivät edellä ja olivat valmiita uhraamaan henkensä lauman eteen. Betat eivät vaarantaneet henkeään tappaessaan mammutteja lauman ravinnoksi.
Pidämme johtajista jotka johtavat edestä. Valitsemme johtajamme koska he ovat valmiita tekemään uhrauksia eteemme.
Mikä ohjaa meitä edellä mainittuun käytökseen?
Sinekin mukaan, kuten yhteisössä, myös yritysmaailmassa, organisaatioissa ja johtamisessa vaikuttaa neljä kemikaalia: Endorfiini, dopamiini, serotoniini ja oksitosiini.
Aloitetaan endorfiinista. Se lieventää kivuntuntemuksia. Se auttaa meitä jaksamaan urheilusuoritusten aikana antamalla meille ns. “runner’s high’n”. Endorfiinia vapautuu myös työskennellessä. Endorfiini auttaa tiimiäsi jaksamaan kun puskette deadlinen lähestyessä pitkää päivää. Aivot ymmärtävät, että maali on lähellä ja antaa meille Endorfiinin muodossa sen viimeisen sysäyksen joka ajaa porukan tavoitteeseen.
Dopamiini motivoi meitä saavuttamaan inkrementaalisia tavoitteita. Se palkitsee motivoitunutta käytöstä, aivojen “ahneusosiossa”. Dopamiini antaa hyvän fiiliksen kun pääset merkkaamaan jonkin tehtävän pois to-do-listaltasi tai saavutat merkkipaalun projektissasi. Dopamiini on myös erittäin riippuvuutta aiheuttava kemikaali. Dopamiini on vastuussa siitä hyvästä fiiliksestä kun kännykkäsi piippaa ja pääset lukemaan viestin ja vastaamaan siihen.
Serotoniini antaa ihmiselle merkityksen, ylpeyden ja statuksen tuntemuksia. Sa ajaa meitä hakemaan tunnustusta muilta. Se vahvistaa ryhmänsisäisten suhteiden ja uskollisuuden tuntua. Sinekin mukaan serotoniini on johtajuuskemikaali, joka luo organisaatioihin uskollisuuta ja yhtenäisyyttä. Serotoniinia vapautuu kun alaisesi menestyy jossain tehtävässään ja saa johtajansa tuntemaan ylpeyttä alaisestaan. Muista siis antaa tunnustusta hyvin tehdystä työstä.
Oksitosiini luo intimiteettiä ja luottamusta – sen tunteen kun tunnet olevasi suojassa. Aivomme vapautavat oksitosiinia kun istumme ystävien vieressä tai kun kosketamme toisiamme. Ihmiset tuntevat olonsa turvatuksi oksitosiinin avulla. Pidä siis lounaita tiimisi kanssa, istu välillä juttelemaan alaistesi kanssa kasvotusten.
Sinekin mukaan nämä kemikaalit, pitkän evolutionäärisen prosessin aikana, ovat ohjanneet ihmiseläimet organisoiduiksi, suhdeorientoituneiksi olennoiksi. Menestymme koska ymmärrämme yhteistyön ja tiimeissä toimimisen edut. Olemme taipuvaisia toimimaan hierarkioissa. Kun johtajat johtavat huonosti, hermostumme ja tunnemme välinpitämättömyyttä yhteisöä kohtaan. Toisalta, jos johtaja johtaa hyvin, olemme valmiita tekemään mitä tahansa johtajiemme ja yhteisöjemme eteen.
Tällaista turinaa, tällä kertaa johtajuudesta. Mikäli haluat lueskella blogiani jatkossakin, seuraa meitä Twitterissä ja Linkedinissä.
Veli-Pekka Mustonen
BPM Consultant, You-Get Finland